chroot

chroot [options] hakemisto [komento]
“Virtuaalinen levyjärjestelmä”
Vaihtaa juurihakemiston: annettu hakemisto toimii uutena juurena, sen ulkopuolella olevat eivät näy
Uuden juuren alla pitää olla kaikki tarvittava, kuten /bin, /etc, /usr (riisuittuina turhista tiedostoista) ja dynaamiset kirjastot (/lib)

chroot

Käytetään asennusvaiheessa (chroot /target …), etenkin asennuspakettien teossa hakemistonäkymän muuttamiseen
Käytetään usein myös sovelluksen tietoturvan parantamiseen ajamalla niitä dedikoidussa hakemistopuussa (ei kovin tehokas suoja, root pääsee yleensä ulos), esim. vsftpd

DNS

Nimipalvelu (Domain Name Service) yhdistää nimet IP-osoitteisiin (ja päinvastoin) ja vähän muuhunkin.
Globaali hajautettu tietokanta, jota hallinnoi ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers).
Palomuurin sisäpuolella usein on yksityinen DNS-palvelin, joka tuntee sen privaattiosoitteet. Siten saman koneen IP voi näyttää erilaiselta sen mukaan kysytäänkö sitä palomuurin sisä- vai ulkopuolella (”split DNS”).

DNS

Nimipalvelimia on kaksi perustyyppiä:

authoritative nameserver tuntee ja hallitsee itse jonkin (sille delegoidun) domainin nimet; sisäisesti voi olla master tai slave
recursive nameserver ei tunne itse nimiä, mutta osaa hakea niitä maailmalta; caching nameserver pitää lisäksi vanhoja vastauksia tallessa ja palauttaa uudelleen kysyttäessä ne saman tien hakematta niitä uudestaan (elleivät liian vanhoja ts. TTL ei ylittynyt)
sama palvelin voi olla sekä rekursiivinen että autoritatiivinen (ei yleensä suositeltavaa)

DNS

Yksittäisessä koneessa voi olla vain sen tiedossa olevia nimi-osoite -pareja tiedostossa /etc/hosts. Kaikki palvelut eivät kuitenkaan käytä /etc/hosts'ia vaikka sellainen olisikin, erityisesti sähköpostipalvelimet usein eivät.
Koneella voi olla myös vain sitä itseään palveleva lokaali nimipalvelinohjelma.
/etc/resolv.conf määrää mitä nimipalvelimia käytetään. Usein automaattisesti ylläpidetty (resolvconf-paketti).

DNS

Nimipalvelinohjelmia on useita:

bind (named), referenssitoteutus
nsd (vain autoritatiivinen)
dnsmasq (yleinen pienissä sisäverkoissa)

käytössä kurssin sisäverkossa

unbound (vain rekursiivinen)

DNS records

DNS-tietokanta muodostuu tietueista (records), joita on useita tyyppejä, tärkeimmät:

A koneen IPv4 -osoite
AAAA koneen IPv6 -osoite
CNAME alias, viittaa toiseen nimeen (ei osoitteeseen)
MX koneen (tai domainin) sähköpostia välittävä kone

(A- tai AAAA-tietue, ei CNAME)

DNS records

TXT vapaa tekstikenttä
PTR pointer, yhdistää osoitteen nimeen
NS domainin nimipalvelimen nimi (osoite)
SOA Start Of Authority, domainin perustiedot
CAA Certification Authority Authorization,
SSL-sertifikaattien toimittaja

Kaikilla tietueilla on oma voimassaoloaikansa (TTL, Time To Live), tyypillisesti muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen (kannattaa lyhentää jos odotettavissa on muutostarpeita)

DNS zone files

Zone-tiedosto on yhden (delegoidun) domainin DNS-tiedot sisältävä tiedosto (voi olla oikea tiedosto tai tietokantakin). Esimerkki:

; tkvk.org.zone
$TTL 86400
@ IN SOA ns1.tkvk.org. hostmaster.tarvainen.info. (1 43200 3600 604800 86400)
IN NS ns1.tkvk.org.
IN NS ns2.tkvk.org.
IN MX 10 hauki.tapanitarvainen.fi.
IN MX 10 leuka.tarvainen.info.
IN MX 90 kannel.tarvainen.info.
IN A 80.66.162.88

DNS zone files

ns1 IN A 80.68.90.32

ns2 IN A 64.79.206.244
www IN A 80.66.162.88
www2 IN CNAME www.tktk.org.

$TTL määrää oletus-TTL:n, @ viittaa domainiin itseensä (”tkvk.org”), domain-kentän puuttuessa se tulkitaan samaksi kuin edellinen.

DNS-domainit

Top-Level Domains (TLD):

Generic TLD (gtld), esim. .com, .org, .website
Country-Code TLD (ccTLD), esim. .fi, .uk, .eu
Infrastructure TLD .arpa (Address and Routing Parameter Area)
Vain sisäiseen käyttöön: .localhost, .example, .invalid, .test
Määritelty juuripalvelimissa (root servers)
Sopimus suoraan ICANNin kanssa

DNS-domainit

Second-Level domains

jyu.fi, ties478.website
Hankitaan rekisterinpitäjältä/jälleenmyyjältä
localhost.localdomain = loopback address (127.0.0.1, ::1)

Third-Level (&c) domains

it.jyu.fi, tt1.ties478.website
Domainin haltija voi tehdä itse
Joitakin kohdellaan kuten 2-tasoa (x.co.uk yms)

DNS: PTR

PTR-tietue (reverse DNS) kertoo tiettyä IP-osoitetta vastaavan nimen (A- tai AAAA-tietueen). Se on toteutettu erikoisdomainilla in-addr.arpa:

$ host 130.234.208.16
16.208.234.130.in-addr.arpa domain name pointer lonka6.it.jyu.fi.
IPv6:lle on vastaavasti ip6.arpa:
$ host 2001:41c9:1:422::228
8.2.2.0.0.0.0.0.0.0.0.0.0.0.0.0.2.2.4.0.1.0.0.0.9.c.1.4.1.0.0.2.ip6.arpa domain name pointer kuha.tapanitarvainen.fi.

DNS: PTR

PTR-tietuetta ei määritellä samassa zone-tiedostossa eikä yleensä edes samalla palvelimella kuin muut, nimiin liittyvät tietueet, vaan ao. ip-osoiteavaruuden haltijan palvelimella. Käytännössä PTR-tietueen muutokset pitää yleensä pyytää erikseen palveluntarjoajalta, vaikka muuten ylläpitäisi omaa nimipalveluaan.
Erityisesti sähköpostipalvelimilla pitäisi A-tietueen ja PTR:n vastata toisiaan, muuten postikulussa voi tulla ongelmia.
Testi esim. http://users.jyu.fi/~tt/misc/iptest.php

Dynaaminen DNS

Joissakin ympäristöissä (erityisesti kotiliittymät ja mobiililiittymät) koneiden IP-osoitteet voivat muuttua automaattisesti. Dynaaminen DNS tarjoaa mahdollisuuden päivittää niiden nimitieto (lähinnä A record) automaattisesti osoitteen muuttuessa.
DNS-palvelimen ominaisuus, riippumaton osoitteen määräävästä ISP:stä

Dynaaminen DNS

Yksinkertainen mekanismi: asiakaskone ottaa yhteyden nimipalvelimeen, autentikoi itsensä jollakin tavalla ja ilmoittaa palvelimelle uuden osoitteensa
Sisäänrakennettuna useissa palomuurilaitteissa (WLAN-tukiasemissa, ADSL-modeemeissa jne)

DNS: kyselytyökaluja

DNS-tietojen tutkimiseen on useita työkaluja:
host [options] [name] [server]

Tärkeimmät optiot:
-t type minkätyyppisiä tietueita haetaan (ANY = kaikki)
-v verböösimpi tulostus
-a sama kuin ”-v -t ANY”
server on halutun nimipalvelimen osoite (nimi)
name voi olla myös osoite

DNS: kyselytyökaluja

dig [@server] [options] [[-q] name] [[-t] type] ...

optioita on paljon, mm.
+[no]tcp käytetäänkö tcp:tä udp:n asemesta
+[no]trace näytetäänkö rekursiivinen hakuketju
+[no]showsearch näytetäänkö välituloksia
+[no]recurse rekursiivinen haku
+[no]short lyhyt tulostusmuoto
+[no]stats statistiikkaa hausta

Split DNS

Yhteyttä kahden palomuurin sisäpuolella olevan koneen välillä ei haluta reitittää palomuurin ulkopuolelta. Kuitenkin halutaan käyttää samaa nimeä.
Ratkaisu: palomuurin sisäpuolella on oma nimipalvelin, joka palauttaa ao. nimistä niiden privaattiosoitteen, joka toimii vain palomuurin sisäpuolella (ja palomuuri kieltäytyy reitittämästä liikennettä ko. koneiden julkisiin osoitteisiin sisäpuolelta).

Split DNS: esimerkki

Palomuurin ulkopuolelta:
[tt@jalava ~]$ host tt1.student.it.jyu.fi
tt1.student.it.jyu.fi is an alias for s019.vm.it.jyu.fi.
s019.vm.it.jyu.fi has address 130.234.209.19
[tt@jalava ~]$ host s019.vm.it.jyu.fi
s019.vm.it.jyu.fi has address 130.234.209.19

Split DNS: esimerkki

Palomuurin sisäpuolelta:
tt@lonka5:~$ host tt1.student.it.jyu.fi
tt1.student.it.jyu.fi has address 172.20.209.19
tt@lonka5:~$ host s019.vm.it.jyu.fi
s019.vm.it.jyu.fi has address 130.234.209.19 # ei toimi!
# vertaa:
tt@lonka5:~$ host s019.vm.it.jyu.fi 130.234.4.30

WHOIS

Globaali tietokanta, jossa on domainien haltijoiden yhteystiedot, ja protokolla niiden hakemiseen.
Nimipalvelurekisterien ylläpitämä, luotettavuus vaihtelee, usein julkinen tieto on proxy.
Komentoriviclient ”whois”, esim:

$ whois jyu.fi
domain: jyu.fi
descr: Jyväskylän yliopisto
…

WHOIS

Aina whois ei automaattisesti löydä oikeaa palvelinta. Tällöin sitä voi joutua kutsumaan useaan kertaan: kunkin top-level domainin whois-palvelimen pitäisi aina löytyä IANA:n (Internet Assigned Numbers Authority) palvelimelta, ja sieltä edelleen ao. TLD:n domainit:

$ whois -h whois.iana.org fi
…
whois: whois.fi
$ whois -h whois.fi jyu.fi

Whois-järjestelmän tulevaisuus on epävarma (laiton EU:ssa!), todennäköisesti korvataan kokonaan eri järjestelmällä (RDS).

regular expressions

Regular expression: yleinen merkkijonomalli, jossa erikoismerkeillä esitetään vaihtoehtoja
Useita variantteja, yleisimmät:

glob pattern
basic regular expression
extended regular expression
perl regular expression

Glob pattern

Glob pattern: yksinkertaistettu regexp, shellin yms jokerimerkkinotaatio:

? yksi mielivaltainen merkki
* mielivaltainen määrä mitä tahansa merkkejä
[acx1-9] yksi kirjain a, c tai x tai numero 1-9
[!0-9] yksi merkki joka ei ole numero # tai [\!0-9]
Eri shelleissä erilaisia laajennuksia

Basic regexp

Basic regular expression:

. (piste) yksi mielivaltainen merkki
* nolla tai useampia edeltäviä merkkejä
\{m,n\} edellistä merkkiä tai osalauseketta m-n kappaletta
^ rivin alku
$ rivin loppu
[...] kuten glob patternissa, paitsi negaatio [^…] ja [[:space:]] ym
$...$ rajoittaa osan lausekkeesta viitattavaksi myöhemmin
\n viittaa n:nteen $...$ -osalausekkeeseen
\ suojaa erikoismerkin, esim. \. = piste

grep

(”g/re/p”: get regexp and print)

grep [options] {[-e] 'malli'|-f mallifile} [file...]
tulostaa mallia vastaavat rivit
Optioita paljon, mm:

-i ignore case (isot ja pienet kirjaimet samanarvoisia)
-v tulosta rivit joilla mallia ei esiinny
-F fixed strings (fgrep): vakiomerkkijono (* jne esittävät vain itseään)
-B n / -A n tulostaa n riviä ennen/jälkeen löydettyä
-c tulostaa vain löydettyjen rivien määrän
-q ei tulosta mitään (skriptissä testaamiseen)

grep-esimerkkejä

grep kala lajit.txt
grep -e kala -e lintu file # sekä kala- että linturivit
grep -i -B3 -A 1 error /var/log/syslog
grep '^tt:' /etc/passwd
sudo grep -F '*' /etc/shadow
sudo mount | grep -c ext4

grep-esimerkkejä

grep -v '^#' /etc/default/grub # ei-kommenttivit (myös tyhjät)
grep '^[^#]' /etc/default/grub # ei-tyhjät ei-kommenttirivit
grep '[0-9][0-9]*\.[0-9][0-9]*' # kahden luvun välissä piste
grep '^$[0-9][0-9]*$[^0-9].*\1$' # alussa ja lopussa sama luku
grep '^kala$' # sama kuin grep -x 'kala': rivillä ei muuta
if grep -q 'sudo:.*[:,]tt' /etc/group ; then ...

Extended regexp

egrep = grep -E, käyttää extended regexp'ejä:

* edeltävä merkki nolla tai useampia kertoja
+ edeltävä merkki vähintään kerran
? edeltävän merkki nolla tai yhden kerran
{m,n} edeltävän merkin toisto m-n kertaa (ei kenoviivoja)
^ ja $ toimivat myös osalausekkeissa
( ) rajaavat osalausekkeen ilman kenoviivoja
| ”tai” (myös osalausekkeen sisällä)
osalausekeviittauksia \1 jne ei ole (standardiversiossa)

Extended regexp

Usein lyhyempi kuin basic regexp, esim.

egrep '[-+]?[0-9]+' # vrt. grep '[-+]\{0,1\}[0-9][0-9]*'

Seuraavat eivät onnistu basic regexpillä:

egrep '((kissa|koira)[ ;,])+' # paljon kissoja tai koiria
egrep 'iso (lintu|kala) (lensi|ui)'

Toisaalta esim. '$[a-z]$=\1' ei onnistu extended regexpillä
Erityisesti Gnu grep tuntee kaikenlaisia laajennuksia...

sed

”stream editor”: komentorivieditori, sopii käytettäväksi skripteissä yksinkertaisiin tiedoston muutoksiin ja komentoriviltä, etenkin jos interaktiiviset editorit eivät toimi. Komennot muistuttavat vi:tä.
Käsittelee tiedostoa rivi kerrallaan (monen rivin muutoksia voi tehdä, mutta se on hieman vaikeaa)
Nopea ja tehokas, tarvitsee hyvin vähän muistia

sed: syntaksi

Syntaksi:

sed [optiot] {-f scriptfile|[-e] 'script'...} [file...] [>outfile]

Oletuksena kirjoittaa stdout'iin, optiolla -n ei tulosta muuta kuin erillisillä tulostuskomennoilla, optiolla -i muuttaa tiedostoa paikalla (-i.bak tallettaa alkuperäisen tarkenteella .bak)
Editointikomennot voi antaa joko komentorivillä (optio -e, ei tarvita jos vain yksi) tai tiedostossa (-f), useita komentoja voi erotella puolipisteellä tai rivinvaihdolla
Basic regular expressions

sed

Komentojen yleinen syntaksi:

[<osoite>[,<osoite2>]]komento[argumentit][liput]
Osoitteet rivinumeroita tai malleja (/regexp/), $=loppu (viimeinen rivi), !=negaatio
Erikoismerkkejä (usein myös /) voi suojata \:lla
Joillekin komennoille voi antaa vain yhden osoitteen, joillekin myös kaksi (= väli)
Komennot yksikirjaimisia, enimmäkseen samoja kuin vi (vim) editorissa

sed: s

s: substitute, korvaa merkkijono toisella

s/malli/korvaus/[liput]

Oletuksena vain ensimmäinen per rivi, lippu g = kaikki, numero = korvaa n:s esiintymä
p = tulosta jos korvattiin, w file = kirjoita tiedostoon jos korvattiin
Malli basic regular expression (vähemmän laajennuksia kuin grepissä)
Korvausmerkkijonossa & = korvattava jono, \n = n:s $...$
sed '5,6s/lintu/kala/g' # korvaa kaikki linnut kaloilla riveillä 5-6
sed 's+.+&/+g' # lisää jokaisen merkin perään /
sed '/kala/s/^$.$$.$/\2\1/' # vaihda kaksi ens. merkkiä kalariveillä

sed: d

d: delete

Ei optioita eikä argumentteja, mutta yleensä aina osoite
sed -i 5d ~/.ssh/known_hosts # poista rivi 5
sed /kala/d # poista kalarivit (vrt. grep -v kala)
sed '/kala/!d' # poista kalattomat rivit (vrt. grep kala)
sed '1,5d;9,15d' # poista rivit 1-5 ja 9-15
sed '/kala/,$d' # poista rivit ensimmäisestä kalarivistä loppuun
sed -e '2,\+/+d' # poista rivit riviltä 2 seuraavaan ”/”:n sisältävään riviin saakka

sed: p

p: print

Tulostaa rivin (senhetkisessä muodossaan); ei optioita eikä argumentteja mutta yleensä aina osoite
Usein option -n kanssa
sed -n 15,20p # tulosta vain rivit 15-20
sed -n /kala/p # sama kuin sed '/kala/!d'
sed -n '/\//p' # sama kuin grep /
sed /kala/p # tulosta kalarivit kahdesti
sed '/kala/p;s/kala/lintu/g'

sed: w, r

w: write to file

sed '/kala/w kalafile.txt' infile >outfile
# vrt: grep kala infile > kalafile.txt
sed '/[/]/w kauttaviivarivit' # tai '\x/xw …' tai '/\//w …'
sed -e '/kala/w kalat' -e '/lintu/w linnut'
Tiedostonimen edessä oltava tasan yksi välilyönti

r: read from file

sed '5r file' infile # lisää tiedoston ”file” sisältö rivin 5 jälkeen
vain yksi osoite

sed: { }

{ }: ryhmittely, esim.

sed '1,10{/^#/d;}' # poistetaan riveistä 1-10 #:lla alkavat
sed '1,50{s/kala/hauki/g;s/lintu/kana/g;}'

# riveiltä 1-50 vaihdetaan kalat hauiksi ja linnut kanoiksi

sed '1,/kala/{/hauki/s/a/b/2;}'

# alusta ensimmäiseen kalariviin sanan hauki-sisältäviltä
# riveiltä vaihdetaan toinen a b:ksi

Paljon muitakin komentoja ja optioita, ks.
http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/kurssit/unixshell01/sed.html

chmod: ”change mode bits”

Muuttaa tiedoston oikeuksia
Vanha numeerinen muoto:

yksi oktaali numero/3 bittiä, kolme numeroa user-group-other -järjestyksessä: 4=r, 2=w, 1=x → 7=rwx, 5=rx jne
jos nelinumeroinen, ensimmäinen numero 4=suid, 2=sgid, 1=sticky bit

Symbolinen notaatio:

[ugoa][+-=][rwxXst]
u=user, g=group, o=others, a=all
rwx=read,write,execute/search, s=suid tai sgid, t=sticky
X = ehdollinen x (vain jos hakemisto tai jos jollakulla jo x)

umask

Shellin (bash) sisäinen komento: asettaa oletusarvon luotavien tiedostojen oikeuksille (rwx)
Vanha syntaksi oktaalinen bittimaski poistettaville oikeuksille, esim.

umask 022 # ryhmältä ja maailmalta w-oikeus pois
umask 067 # ryhmältä rw pois, maailmalta kaikki pois

Uusi syntaksi sallitut oikeudet kuten chmod'issa, esim. ylläolevat toisin esitettynä:

umask u=rwx,g=rx,o=rx
umask u=rwx,g=x,o=

Ilman argumentteja tulostaa voimassaolevan asetuksen, oletuksena oktaalimuodossa, optiolla -S symbolisena